Kansallisromantiikka arkkitehtuurin tyylisuuntana
Tyylille ominaista on massiivisuus ja raskaus sekä rakennustaiteessa sittemmin hylätty tavoite kauniista ja kodikkaasta kokonaisuudesta. Fasadeissa käytettiin lohkokiveä ja monissa rakennuksissa on linnamaisia torneja. Etenkin huviloiden julkisivussa käytettiin myös hirttä, ja rapattujen pintojen värinä suosittiin keltaista. Pohjakaavat ovat tyypillisesti epäsymmetrisiä, mikä kirkoissa näkyy tornin sijoittamisessa sivuun keskiakselista. Kauden merkkirakennusten piirteitä ovat materiaalinkäsittelyn ja vapaan huoneryhmittelyn lisäksi pyrkimys sisustuksen kokonaisvaltaisuuteen sekä ornamenttien ja värityksen runsas käyttö: sisätiloja koristeltiin usein luontoaiheisin maalauksin, esimerkiksi kirkkojen holvikaariin maalattiin eri kasvien köynnöksiä. Monissa rakennuksissa oli tavoitteena kokonaistaideteos, esim juuri Kalelassa. Kokonaistaideteos tarkoitti sitä, että arkkitehti suunnitteli rakennuksen huonekaluja, koristuksia ja pienimpiä yksityiskohtia myöten itse.
Emil Wikström taiteellinen tuotanto
Emil Wikström oli Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä kuvanveistäjiä. Wikström oli suomalaiskansallisen taiteen ja realismin kannattaja.
Emil Wikström kohosi Suomen käytetyimmäksi kuvanveistäjäksi. Hänen taiteensa vetosi suomalaisiin. Wikströmin toteutettavaksi annettiin kaikki suurimmat julkiset veistotyöt: Säätytalon päätykolmio, Elias Lönnrotin muistomerkki ja J.V.Snellmannin muistomerkki sekä Helsingin rautatieaseman lyhdynkannattajat.
Säätytalon päätykolmio
Elias Lönnrotin muistomerkki
J.V Snellman muistomerkki
Helsingin Rautatieaseman lyhdynkantajat
Taiteilijakotien vertailu
Visavuori
Keskieurooppalaista jugendia henkivä ateljeerakennus on kuin pieni linna. Alkuperäiseen ateljeeseen kuuluivat paitsi korkea ateljeetila, myös Suomen ensimmäinen pronssivalimo sekä Wikströmin harrastuksiin liittyviä tiloja kuten pieni pimiö ja ikioma tähtitorni.
Kalela
| ||||
Halosenniemi
